kuvataide "Te kirjoitatte kukastani ikään kuin minä ajattelisin ja näkisin kukassa sen, minkä te ajattelette ja näette. Mutta minä en sitä tee."
Näin kirjoitti amerikkalainen taidemaalari Georgia O'Keeffe (1887–1986) näyttelyesitteessään vuonna 1939. Taiteilijaa ärsytti aikalaisten tapa tulkita hänen suurikokoisia kukkamaalauksiaan freudilaisittain naisen seksuaalisuuden kautta. Kriitikot uskoivat kuvien kumpuavan O'Keeffen kiihottuneesta alitajunnasta.
Muutenkin taiteilija halusi sanoutua irti kaikesta luokittelusta.
"En pidä tyylisuuntauksista. Haluan maalata siten, kuin itse ajattelen ja tunnen", hän totesi.
O'Keeffelle oli myös tärkeää, ettei tulisi tunnetuksi taiteilijana sukupuolensa vaan teostensa ansiosta.
Helsingin taidemuseo esittelee tänä kesänä Georgia O'Keeffen tuotantoa ensi kertaa Suomessa. Näyttelyn painopiste on maisemissa ja luontoaiheissa, jotka liikkuvat abstraktin ja esittävän taiteen välimaastossa.
O'Keeffe oli kiinnostunut myös valokuvauksesta ja työskenteli valokuvaaja Alfred Stieglitzin kanssa. Vuorovaikutus oli intensiivistä, ja pian toveruus muuttui rakkaudeksi. Yhteistyö jätti jälkensä maalausten sommitteluun ja perspektiiviin.
Laadukkaassa näyttelyssä voi kuitenkin havaita, että aikalaiskriitikot eivät olleet täysin väärässä yhdistäessään O'Keeffen taidetta ja Freudin ideoita tiedostamattomasta. Tulkinta meni vikaan siinä, että teokset eivät paljasta niinkään taitelijan persoonallisuuden kerroksia. Ennen kaikkea ne peilaavat katsojan oman mielen liikkeitä.
O'Keeffen moniselitteiset työt ovat kuin mustetahratesti, jossa näemme juuri sen, mitä itse haluamme – tai mitä emme haluaisi, mutta jonka alitajuntamme nostaa pintaan vastoin tahtoamme.
Tennispalatsissa on hyvä tilaisuus tehdä kiehtova matka O'Keeffen kukkeisiin näkyihin ja oman tiedostamattoman salaisiin puutarhoihin.
Käy kurkistamassa, jos uskallat! * * * * *
Georgia O'Keeffe Helsingin taidemuseossa Tennispalatsissa 9. syyskuuta 2012 saakka.
Kirjoitus on julkaistu Eeva-lehden numerossa 7/2012.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti